IMG_0107.jpg

Otsikoinnin harhaanjohtavasta vihjeestä poiketen, näitä pikkupurtavia ei ole tarkoitettu syötäväksi. Kyseessä nimittäin on sellaisesta massasta muovailtua purtavaa, jonka minä olen oppinut tuntemaan nimellä taikataikina!

Ensimmäinen kosketukseni taikataikinaan on omien muistikuvieni mukaan tullut siskoni ja tätini kanssa. En ole aivan varma, mutta taisimme vieläpä olla mökillä kesäloman vietossa kun leivoimme mieltemme tuotteita tällaisella samankaltaisella massalla. Liekö ollut sateinen ja kylmä päivä kerta ollaan maltettu jäädä sisälle "leipomaan" taikataikinaa, eikä oltu esimerkiksi uimassa tai liskojahdissa, kuten minä tapasin lapsena mökillä tehdä.

Noh, jokatapauksessa tämän taikinan salaisuus piilee sen yksinkertaisuudessa. Taikataikinan ainesosat löytyy aika suurella todennäköisyydellä jokaisesta kodista, eikä pienemmänkään askartelijan massamaisteluita tarvitse niin pelätä kun massaan tulee ihan arkipäiväisiä ruoka-aineita ja suolaisuus tuskin miellyttää kovinkaan montaa makunystyrää.

IMG_0109.jpg

Taikataikinan resepti sisältää jauhoja, suolaa, öljyä ja vettä. Riippunee reseptistä ja omista mieltymyksistä millä suhteutuksella tulee paras taikina, mutta itse päädyin kokeilemaan tätä reseptiä (näyttää muuten olevan hakukoneen ensimmäinen tulos):

3dl jauhoja
1,5dl suolaa
1,5dl vettä
1rkl ruokaöljyä

Ensin sekoitettiin jauhot ja suola, johon lisättiin vesi ja tämän jälkeen öljy.

Uuni säädetään 125 asteeseen ja valmiita teoksia kuivatetaan uunissa noin tunnin verran. Massan voi jättää kuivumaan myös huoneilmaan, mutta tällöin taikinan kuivuminen on huomattavasti hitaampaa.

IMG_0110.jpg

Muovaillut esineet on hyvä jättää suht ohuehkosi, sillä taikina turpoaa uunissa. Oma taikinani myös paistaessa halkeili jonkin verran, joten mm. kurkuiksi aiotuista muovailuista tulikin loppupeleissä varsin oivia patonkeja. Mikäli halkeilun syynä oli liika kosteus taikinassa, pitänee lisätä jauhoja himppasen verran seuraavaa kertaa mielessä pitäen.

IMG_0113.jpg

Myös lapsi muovaili massaa mielellään, mutta häntä hieman hämäsi ettei näistä tulisi syötäviä keksejä tai muita leipomuksia vaikka leivonta-aineita käytettiinkin.

Kuivatuksen ja jäähtymisen jälkeen massaa voi helposti maalata erilaisilla vesipohjaisilla väreillä. Massa imaisee jonkin verran nestettä ja väriä itseensä, joten maalaukseen käytettävien maalien on hyvä olla peittäviä. Liika vesi taas pehmittää massaa, joten itse suosisin nestemäisiä maaleja melkeimpä ohentamatta.

IMG_0111.jpg

Keskityin näpertämään ruoka-aineita lapsen leikkeihin, mutta yritinpä minä myös muovailla pikkiriikkistä mukipariakin. Kyseinen mukipari tosin koki uunissa traagisen kohtalon ja turposi melkein muodottomiksi. Annoin ne loppujen lopuksi lapselle maalattavaksi, kun hän omat muovailunsa maalasi valmiiksi pikavauhdilla.

Omista muovailuistani muutoinkin ehkä noin puolet meni "romukoppaan", joko turpoamisen tai halkeilun vuoksi.. Lapsen töistä taas suurin osa oli hienosti ja tasaisesti kuivunut, hän kun malttoi tehdä töistään ohuehkoja.

Määrällisesti tuo oli meille kahdelle kerta-annoksena liikaa. Puolet olisi riittänyt enemmän kuin hyvin. Useammalle tai innokkaammille näpertelijöjille tuosta reseptistä luulisi tulevan ihan passeli määrä.

IMG_0124.jpg

Erinomaista ja myrkytöntä lasten leikkeihin!!